[:en]Fotoniikan syyspäivää vietettiin talvisessa Helsingissä yhdessä Suomen median kärkitoimijoiden kanssa.
Fotoniikan syyspäivä järjestettiin 8.11.2016 Biomedicum Helsingissä. Päivän aikana perehdyttiin Photonics21 työryhmätoimintaan, pidettiin Photonics Finlandin syyskokous ja kuultiin fotoniikka-alan kansallisen selvityksen tuloksista sekä rahoitusmahdollisuuksista. Paljon asiaa ja kuin kirsikkana kakun päällä päivän kruunasi mediapaneeli, jossa yhdessä Suomen median kärkitoimijoiden kanssa pohdittiin kuinka fotoniikasta tulisi uutisoida.
Työryhmätoiminnan kautta vaikutusta Euroopan unionin rahoitushakuihin.
Aamupäivä aloitettiin Photonics Finlandin toiminnanjohtaja Juha Purmosen perehdytyksellä Euroopan unionin fotoniikan teknologia-alustaan ja Photonics21 työryhmätoimintaan. Photonics21 työryhmätoiminta muodostuu seitsemästä eri toiminta-alueen ryhmästä. Jokaisen ryhmän tavoitteena on kehittää aihealueensa mukaista liiketoimintaa sekä tutkimusmahdollisuuksia alkaen perustutkimuksesta ja päättyen valmiiseen markkinoitavaan tuotteeseen. Toiminnan kautta vaikutetaan tuleviin hakuihin sekä rahoitusohjelmiin. Tulevaisuudessa työryhmätoiminnan merkitystä entisestään korostaa tutkimukseen ja kehitykseen suunnatun kansainvälisen rahoituksen väheneminen. Jokaisella ryhmällä on oma vetäjä, joka toimii organisoivana sekä asioista raportoivana tahona kansainvälisesti esim. Photonics21-yhteisölle. Aamupäivän kokouksessa päätettiin, että Photonics Finland perustaa työryhmätoimintaa varten oman tiedostonjakojärjestelmän verkkoon, jonka kautta toimintaan osallistuvat pystyvät jakamaan aiheeseen liittyvää materiaalia.
Euroopan unionin fotoniikan teknologia-alusta Photonics21 on määritellyt 7 erillistä työryhmää eli workgroupia. Kokouksessa moni näistä ryhmistä sai myös jo vetäjän:
- WG1 – Information and communication technologies – Timo Aalto
- WG2 – Industrial production and quality
- WG3 – Life science and health – Niklas Saksen
- WG4 – Emerging lighting, electronics and displays – Jukka Hast
- WG5 – Safety, metrology and sensors – Pentti Karioja
- WG6 – Optical components and systems – Pekka Savolainen
- WG7 – Photonics research, education and training – Jyrki Saarinen
Työryhmiin aletaan seuraavaksi kasata osallistujia ja toiminnasta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Photonics Finlandin Juha Purmoseen tai työryhmien vetäjiin.
Photonics21 teknologia-alustan kautta vaikutusta fotoniikan alan päätöksentekoon Euroopassa.
Työryhmätoiminnan lisäksi jokaisella yrityksellä tai toimijalla on mahdollista liittyä Photonics21 teknologia-alustan jäseneksi. Tämä on Suomen fotoniikka-alan tulevaisuuden kannalta hyödyllistä, koska jokainen jäsenorganisaatio pääsee vaikuttamaan Euroopan unionin tasolla fotoniikasta päätettäviin asioihin. Äänestämällä myös pysytään vaikuttamaan Photonics21 sidosryhmistä muodostetun lautakunnan jäseniin ja olisi tärkeää pyrkiä säilyttämään Suomen kolmen paikan edustus lautakunnassa. Photonics21 teknologia-alustaan liittyminen antaa positiivisen kuvan Suomesta aktiivisena toimijana osana Euroopan unionin toimintaa. Tällä hetkellä Photonics21 teknologia-alustan jäseninä on 16 suomalaista yritystä. Liittyminen on ilmaista ja kannattavaa. Lisätietoa ja rekisteröinti osoitteessa http://bit.ly/2fQEpb0.
Päivää jatkettiin Photonics Finlandin syyskokouksella, jossa uudelleen käsiteltynä hyväksyttiin jaostojen, komiteoiden sekä toimikuntien perustamista koskeva säännönmuutos. Asiaa käsiteltiin ensimmäisen kerran 14.9.2016 Kuopiossa pidetyssä ylimääräisessä kokouksessa. Lisäksi kokouksen aikana esiteltiin Photonics Finlandin vuoden 2017 toiminnan painopisteet:
- Loppukäyttäjä-tapahtumien eli Photonics for XXX tuottaminen kansallisesti
- Photonics21 mukaisten workgroup ryhmien perustaminen ja toiminnan kehittäminen
- Osallistuminen Photonics Finland messuosastolla alan tärkeimpiin kansainvälisiin näyttelyihin
- Kansainvälisten verkostojen kehittäminen
- Yhteistyön kehittäminen Finpron, Tekesin, Suomen akatemian ja muiden jäsenille tärkeiden sidosryhmien kanssa
- Fotoniikkatoimialasta ja jäsenistä viestiminen
Rahoitusmahdollisuuksia ja yhteistyötä
Iltapäivää jatkettiin Suomen fotoniikka-alan selvityksen parissa. Selvitystä alusti Finpron edustaja Janne Kari, joka painotti Suomeen tulevien yritysten merkitystä uusien työpaikkojen tuojana. Uudet yritykset mahdollistavat myös omalta osaltaan teollisuuden rakenteiden uusiutumisen ja ekosysteemien muodostumisen, jossa arvoketjut hienostuneita. Suomessa on houkuttelevaa teknologia-osaamista kuten Nokia Ozo, MS Hololens sekä aktiivinen starup-yrityskulttuuri. Viimeisimpiä tämän toiminnan kautta Suomeen tulleita yrityksiä ovat Nuviz, Neolitcs ja Magic Leap. Erityisesti Magic Leapia houkutteli täällä oleva osaaminen. Yrityksen tuonti Suomeen voi kestää muutamasta kuukaudesta moniin vuosiin.
Tekesin Raine Hermans totesi Finpron esityksen yhteydessä, että Tekesin rooli on muuttunut ja he ovat suoraan yhteyksissä eri ministeriöihin sekä rakentavat ekosysteemejä yhdessä eri toimijoiden kanssa. Lisäksi Hermans nosti esille Reboot Finland -hankkeen, jonka tehtävänä on vauhdittaa suomalaista digitalisaatiota käytännön tasolla sekä vahvistaa paikallista innovaatiotoimintaa tuoden tästä syntyvät edut kansaisten hyödynnettäväksi.
Kumppanuuksia kaivataan
Boost Brothersin toimitusjohtaja Juho-Kusti Kajander esitteli kansallista fotoniikkaselvitystä, joka valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä. Tällä hetkellä tutkimuksessa on käynyt ilmi, että fotoniikan alan kohdemarkkinoiden arvioidaan kasvavan keskimääräisesti 21% per vuosi seuraavan kolmen vuoden ajan. Keskimääräinen liikevaihdon kasvu tulee olemaan 27% per vuosi ja työvoimatarve kasvaa 19% vuodessa. Mielenkiintoista oli myös huomata, että yli 50% fotoniikkayrityksistä on vientitoimintaa mikä on merkittävä ero PK-yrityksiin verrattuna. Viennin alueista tärkeimpänä on Eurooppa, johon viedään 43% kaikista alueista.
Yrityksillä on selkeä fokus kansainvälisessä toiminnassa ja kasvussa mutta suurin tarve, jopa 44% vastanneista on löytää sopivia kumppaneita Suomesta. Lisäksi tarvitaan apua vientimarkkinoilla sekä tietoa markkina- sekä teknologia-analyysien muodossa. Koulutustarpeiden osalta ei pystytä vielä vastauksia antamaan.
Selvitys on pyritty toteuttamaan niin, että sitä pystytään vertaamaan esimerkiksi SPIEn, sekä euroopassa toteutettuihin tutkimuksiin. Tässä vaiheessa on jo selvää, että lopulliset tulokset tuovat lisää kumppanuus- ja liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille sekä tutkimuslaitoksille. Tekesin osalta tämä tarkoittaisi eri rahoitusinstrumenttien miettimistä ja saatu tutkimustieto toimii myös vipuvartena eri tarpeiden esittelyyn. Finpro pystyy puolestaan saadun datan avulla kehittämään vientiin liittyviä ohjelmiaan.
SME rahoitusohjelmasta kolmiportaista tukea
Horizon 2020 SME rahoitusohjelman hakuprosessia esitteli Erik Raita Karostech Oystä. SME rahoitusohjelman haku vaatii aikaa, selvitystyötä ja paperityötä. Rahoitushakuun kannattaa varata henkilöresursseja sekä sitoutumista noin kuukauden verran. Tehtävää ei kannata delegoida esimerkiksi yrityksen henkilökunnalle koska hakemuksen tekemiseen vaaditaan yrityksen sisäistä strategiatyötä ja tämän osalta johdon osallistumisen.
Ulkoisen ammattilaisen käyttäminen on suositeltavaa tarjoten joustavuutta sekä näkemystä yrityskehityksen kannalta. Kokemus hakuprosessista auttaa myös hakemuksen hyväksymisessä, koska kilpailu on kovaa ja vain 7-8 prosenttia hakemuksista hyväksytään. Hyväksytyn 1 vaiheen hakemuksen jälkeen on 2 vaiheen hakemuksella huomattavasti paremmat mahdollisuudet hyväksyntään. Hyväksytystä hakemuksesta tulee paljon positiivista julkisuutta. Esimerkiksi Tekes on tehnyt aiheesta julkaisuja.
Vaikka hakemus ei menisi ensimmäisellä hakukierroksella lävitse on hakemusta mahdollista parannella ja yrittää seuraavalla hakukierroksella uudelleen. Toki tämän myötä myös kilpailu tiukkenee jatkuvasti koska hakemukset paranevat koko ajan. Itsessään hakuprosessi on niin kattava, että tarjoaa jo hakua varten tehtävässä selvityksessä arvokasta tietoa osaksi yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa.
SME rahoitusohjelmassa on kolme eri vaihetta. Vaihe 1 kestää noin puoli vuotta ja tarjoaa 50 000 euron projektikohtaisen summan, jonka vastineeksi tulee toimittaa liiketoimintasuunnitelma sekä kaupallinen ja teknillinen soveltuvuussuunnitelma. Raportoitavaa on vähän ja erillistä kuluraportointia ei vaadita. Vaiheessa 2 voi rahoitusta saada noin 500 000 eurosta 2.5 miljoonaan euroon ja tämä rahoitus ei vaikuta yrityksen osakekantaan. Vaiheen 2 tavoitteena on tuottaa uusi tuote, prosessi tai palvelu, joka on valmis kilpaileville markkinoille. Lisäksi tuotetaan yksityiskohtainen markkinointisuunnitelma sekä rahoitussuunnitelma. Vaihe 3 tähtää kaupallistamiseen ja summaa vaiheen 1 ja 2 lopputulokset vieden yrityksen toimintaa näiden pohjalta eteenpäin. Vaiheen 3 aikana on saatavilla asiantuntijoiden apua innovaatio- sekä yrityskehittämiseen liittyen. Tämän tavoitteena on kehittää yrityksen innovaatiokapasiteettia sekä linjata projekti osaksi kehitystyön kautta tunnistettua yrityksen kehitysstrategiaa.
Fotoniikasta viestiminen ei ole mikään helppo juttu.
Fotoniikan syyspäivä päätettiin mediapaneeliin, jossa Suomen median kärkitoimijat antoivat näkemyksensä fotoniikan uutisoinnin kynnyksen ylittämiseen sekä miten aiheesta tulisi ylipäänsä viestiä. Paikalla olivat Helsingin Sanomien tiedetoimituksen esimies ja Tiede-lehden päätoimittaja Jukka Ruukki, YLE tiedeohjelmien vastaava tuottaja Susa Hölttä, YLE Prisma-ohjelman tuottaja Tiina Torikka sekä Tekniikka&Talous lehden päätoimittaja Jyrki Alkio.
Keskustelun alkuun viesti oli varsin selvä, fotoniikka on terminä epämääräinen ja vaikeasti ymmärrettävä käsite. Tekniikka&Talouden, Helsingin Sanomien ja YLE Prisman puolella tehdyn epävirallisen gallupin mukaan kovinkaan moni toimituksessa ei tiennyt mistä fotoniikassa on oikeastaan kysymys. Mikäli median ammattilaisen näkökulmasta fotoniikan termi on epämääräinen, täytyy sen olla myös vaikeaselkoinen tavalliselle uutisia lukevalle kansalaiselle. Kuten paneelissa kävi selväksi, valohiukkasia on havaittavissa tunnelin päässä. Aiheena fotoniikassa on paljon potentiaalia ja ala on merkittävä. Haasteena aiheesta uutisoidessa on osata laittaa aiheet uutisena kiinnostavampaan ja ihmisen arkea kohtaavampaan muotoon.
Ensimmäisenä panelistit tyrmäsivät kaikille yhteisesti suunnatut, sähköpostilla pommitetut geneeriset tiedotteet, joissa sisältöä eikä kohderyhmää ole mietitty. Jokaista mediaa ja toimittajaa tulisi lähestyä jutulla, joka on räätälöity heidän kohderyhmäänsä ajatellen. Yleisesti voidaan sanoa, että uutisoinneissa tulisi pystyä liittämään uutinen tai aihe ihmisten arkeen ja elämään liittyvänä teknologisena ratkaisuna. Teknologinen ratkaisu ja sen vaikutus voi olla keskiössä ja fotoniikka enemmän taustalla olevana lausekkeena, jolloin se tulee asiayhteydessä esille mutta ei pomppaa uutisen pääotsikossa lukijan silmille.
Mielenkiintoisena seikkana selvisi, että monet toimittajat etsivät uutisaiheita Facebookin sekä Twitterin kautta. Fotoniikan alan toimijat käyttävät LinkedIniä erilaisten teknologiaan liittyvien julkaisujen jakamiseen mutta Facebook mielletään enemmän vapaa-ajan sovelluksena. Keskustelussa kävi kuitenkin ilmi, että median toimijat mieltävät LinkedIn palvelun lähinnä kuvalliseen yhteystietoluetteloon, josta tarkastetaan jonkin tietyn kontaktin tietoja. Fotoniikan ja median välillä vallitsee näin ollen tiedostamaton viestintäkanavien kuilu. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että fotoniikka-ala laskeutuu osaksi sosiaalista mediaa, kehittää kerrontaansa lähemmäksi arkea ja ihmistä sekä jakaa aktiivisesti tuotoksia, uutisia sekä kevyitä juttuja aiheesta. Photonics Finland on perustanut Facebookiin oman sivunsa ja kutsuu kaikkia fotoniikasta kiinnostuneita jakamaan sivuille uutisia ja aiheita sekä herättämään keskustelua.
Facebook: https://www.facebook.com/PhotonicsFinland/ Twitter: @Pho_Fin
LinkedIn: https://www.linkedin.com/groups/4344988
Tuukka Pakarinen
Photonics Finland
[:fi]Fotoniikan syyspäivää vietettiin talvisessa Helsingissä yhdessä Suomen median kärkitoimijoiden kanssa.
Fotoniikan syyspäivä järjestettiin 8.11.2016 Biomedicum Helsingissä. Päivän aikana perehdyttiin Photonics21 työryhmätoimintaan, pidettiin Photonics Finlandin syyskokous ja kuultiin fotoniikka-alan kansallisen selvityksen tuloksista sekä rahoitusmahdollisuuksista. Paljon asiaa ja kuin kirsikkana kakun päällä päivän kruunasi mediapaneeli, jossa yhdessä Suomen median kärkitoimijoiden kanssa pohdittiin kuinka fotoniikasta tulisi uutisoida.
Työryhmätoiminnan kautta vaikutusta Euroopan unionin rahoitushakuihin.
Aamupäivä aloitettiin Photonics Finlandin toiminnanjohtaja Juha Purmosen perehdytyksellä Euroopan unionin fotoniikan teknologia-alustaan ja Photonics21 työryhmätoimintaan. Photonics21 työryhmätoiminta muodostuu seitsemästä eri toiminta-alueen ryhmästä. Jokaisen ryhmän tavoitteena on kehittää aihealueensa mukaista liiketoimintaa sekä tutkimusmahdollisuuksia alkaen perustutkimuksesta ja päättyen valmiiseen markkinoitavaan tuotteeseen. Toiminnan kautta vaikutetaan tuleviin hakuihin sekä rahoitusohjelmiin. Tulevaisuudessa työryhmätoiminnan merkitystä entisestään korostaa tutkimukseen ja kehitykseen suunnatun kansainvälisen rahoituksen väheneminen. Jokaisella ryhmällä on oma vetäjä, joka toimii organisoivana sekä asioista raportoivana tahona kansainvälisesti esim. Photonics21-yhteisölle. Aamupäivän kokouksessa päätettiin, että Photonics Finland perustaa työryhmätoimintaa varten oman tiedostonjakojärjestelmän verkkoon, jonka kautta toimintaan osallistuvat pystyvät jakamaan aiheeseen liittyvää materiaalia.
Euroopan unionin fotoniikan teknologia-alusta Photonics21 on määritellyt 7 erillistä työryhmää eli workgroupia. Kokouksessa moni näistä ryhmistä sai myös jo vetäjän:
- WG1 – Information and communication technologies – Timo Aalto
- WG2 – Industrial production and quality
- WG3 – Life science and health – Niklas Saksen
- WG4 – Emerging lighting, electronics and displays – Jukka Hast
- WG5 – Safety, metrology and sensors – Pentti Karioja
- WG6 – Optical components and systems – Pekka Savolainen
- WG7 – Photonics research, education and training – Jyrki Saarinen
Työryhmiin aletaan seuraavaksi kasata osallistujia ja toiminnasta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Photonics Finlandin Juha Purmoseen tai työryhmien vetäjiin.
Photonics21 teknologia-alustan kautta vaikutusta fotoniikan alan päätöksentekoon Euroopassa.
Työryhmätoiminnan lisäksi jokaisella yrityksellä tai toimijalla on mahdollista liittyä Photonics21 teknologia-alustan jäseneksi. Tämä on Suomen fotoniikka-alan tulevaisuuden kannalta hyödyllistä, koska jokainen jäsenorganisaatio pääsee vaikuttamaan Euroopan unionin tasolla fotoniikasta päätettäviin asioihin. Äänestämällä myös pysytään vaikuttamaan Photonics21 sidosryhmistä muodostetun lautakunnan jäseniin ja olisi tärkeää pyrkiä säilyttämään Suomen kolmen paikan edustus lautakunnassa. Photonics21 teknologia-alustaan liittyminen antaa positiivisen kuvan Suomesta aktiivisena toimijana osana Euroopan unionin toimintaa. Tällä hetkellä Photonics21 teknologia-alustan jäseninä on 16 suomalaista yritystä. Liittyminen on ilmaista ja kannattavaa. Lisätietoa ja rekisteröinti osoitteessa http://bit.ly/2fQEpb0.
Päivää jatkettiin Photonics Finlandin syyskokouksella, jossa uudelleen käsiteltynä hyväksyttiin jaostojen, komiteoiden sekä toimikuntien perustamista koskeva säännönmuutos. Asiaa käsiteltiin ensimmäisen kerran 14.9.2016 Kuopiossa pidetyssä ylimääräisessä kokouksessa. Lisäksi kokouksen aikana esiteltiin Photonics Finlandin vuoden 2017 toiminnan painopisteet:
- Loppukäyttäjä-tapahtumien eli Photonics for XXX tuottaminen kansallisesti
- Photonics21 mukaisten workgroup ryhmien perustaminen ja toiminnan kehittäminen
- Osallistuminen Photonics Finland messuosastolla alan tärkeimpiin kansainvälisiin näyttelyihin
- Kansainvälisten verkostojen kehittäminen
- Yhteistyön kehittäminen Finpron, Tekesin, Suomen akatemian ja muiden jäsenille tärkeiden sidosryhmien kanssa
- Fotoniikkatoimialasta ja jäsenistä viestiminen
Rahoitusmahdollisuuksia ja yhteistyötä
Iltapäivää jatkettiin Suomen fotoniikka-alan selvityksen parissa. Selvitystä alusti Finpron edustaja Janne Kari, joka painotti Suomeen tulevien yritysten merkitystä uusien työpaikkojen tuojana. Uudet yritykset mahdollistavat myös omalta osaltaan teollisuuden rakenteiden uusiutumisen ja ekosysteemien muodostumisen, jossa arvoketjut hienostuneita. Suomessa on houkuttelevaa teknologia-osaamista kuten Nokia Ozo, MS Hololens sekä aktiivinen starup-yrityskulttuuri. Viimeisimpiä tämän toiminnan kautta Suomeen tulleita yrityksiä ovat Nuviz, Neolitcs ja Magic Leap. Erityisesti Magic Leapia houkutteli täällä oleva osaaminen. Yrityksen tuonti Suomeen voi kestää muutamasta kuukaudesta moniin vuosiin.
Tekesin Raine Hermans totesi Finpron esityksen yhteydessä, että Tekesin rooli on muuttunut ja he ovat suoraan yhteyksissä eri ministeriöihin sekä rakentavat ekosysteemejä yhdessä eri toimijoiden kanssa. Lisäksi Hermans nosti esille Reboot Finland -hankkeen, jonka tehtävänä on vauhdittaa suomalaista digitalisaatiota käytännön tasolla sekä vahvistaa paikallista innovaatiotoimintaa tuoden tästä syntyvät edut kansaisten hyödynnettäväksi.
Kumppanuuksia kaivataan
Boost Brothersin toimitusjohtaja Juho-Kusti Kajander esitteli kansallista fotoniikkaselvitystä, joka valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä. Tällä hetkellä tutkimuksessa on käynyt ilmi, että fotoniikan alan kohdemarkkinoiden arvioidaan kasvavan keskimääräisesti 21% per vuosi seuraavan kolmen vuoden ajan. Keskimääräinen liikevaihdon kasvu tulee olemaan 27% per vuosi ja työvoimatarve kasvaa 19% vuodessa. Mielenkiintoista oli myös huomata, että yli 50% fotoniikkayrityksistä on vientitoimintaa mikä on merkittävä ero PK-yrityksiin verrattuna. Viennin alueista tärkeimpänä on Eurooppa, johon viedään 43% kaikista alueista.
Yrityksillä on selkeä fokus kansainvälisessä toiminnassa ja kasvussa mutta suurin tarve, jopa 44% vastanneista on löytää sopivia kumppaneita Suomesta. Lisäksi tarvitaan apua vientimarkkinoilla sekä tietoa markkina- sekä teknologia-analyysien muodossa. Koulutustarpeiden osalta ei pystytä vielä vastauksia antamaan.
Selvitys on pyritty toteuttamaan niin, että sitä pystytään vertaamaan esimerkiksi SPIEn, sekä euroopassa toteutettuihin tutkimuksiin. Tässä vaiheessa on jo selvää, että lopulliset tulokset tuovat lisää kumppanuus- ja liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille sekä tutkimuslaitoksille. Tekesin osalta tämä tarkoittaisi eri rahoitusinstrumenttien miettimistä ja saatu tutkimustieto toimii myös vipuvartena eri tarpeiden esittelyyn. Finpro pystyy puolestaan saadun datan avulla kehittämään vientiin liittyviä ohjelmiaan.
SME rahoitusohjelmasta kolmiportaista tukea
Horizon 2020 SME rahoitusohjelman hakuprosessia esitteli Erik Raita Karostech Oystä. SME rahoitusohjelman haku vaatii aikaa, selvitystyötä ja paperityötä. Rahoitushakuun kannattaa varata henkilöresursseja sekä sitoutumista noin kuukauden verran. Tehtävää ei kannata delegoida esimerkiksi yrityksen henkilökunnalle koska hakemuksen tekemiseen vaaditaan yrityksen sisäistä strategiatyötä ja tämän osalta johdon osallistumisen.
Ulkoisen ammattilaisen käyttäminen on suositeltavaa tarjoten joustavuutta sekä näkemystä yrityskehityksen kannalta. Kokemus hakuprosessista auttaa myös hakemuksen hyväksymisessä, koska kilpailu on kovaa ja vain 7-8 prosenttia hakemuksista hyväksytään. Hyväksytyn 1 vaiheen hakemuksen jälkeen on 2 vaiheen hakemuksella huomattavasti paremmat mahdollisuudet hyväksyntään. Hyväksytystä hakemuksesta tulee paljon positiivista julkisuutta. Esimerkiksi Tekes on tehnyt aiheesta julkaisuja.
Vaikka hakemus ei menisi ensimmäisellä hakukierroksella lävitse on hakemusta mahdollista parannella ja yrittää seuraavalla hakukierroksella uudelleen. Toki tämän myötä myös kilpailu tiukkenee jatkuvasti koska hakemukset paranevat koko ajan. Itsessään hakuprosessi on niin kattava, että tarjoaa jo hakua varten tehtävässä selvityksessä arvokasta tietoa osaksi yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa.
SME rahoitusohjelmassa on kolme eri vaihetta. Vaihe 1 kestää noin puoli vuotta ja tarjoaa 50 000 euron projektikohtaisen summan, jonka vastineeksi tulee toimittaa liiketoimintasuunnitelma sekä kaupallinen ja teknillinen soveltuvuussuunnitelma. Raportoitavaa on vähän ja erillistä kuluraportointia ei vaadita. Vaiheessa 2 voi rahoitusta saada noin 500 000 eurosta 2.5 miljoonaan euroon ja tämä rahoitus ei vaikuta yrityksen osakekantaan. Vaiheen 2 tavoitteena on tuottaa uusi tuote, prosessi tai palvelu, joka on valmis kilpaileville markkinoille. Lisäksi tuotetaan yksityiskohtainen markkinointisuunnitelma sekä rahoitussuunnitelma. Vaihe 3 tähtää kaupallistamiseen ja summaa vaiheen 1 ja 2 lopputulokset vieden yrityksen toimintaa näiden pohjalta eteenpäin. Vaiheen 3 aikana on saatavilla asiantuntijoiden apua innovaatio- sekä yrityskehittämiseen liittyen. Tämän tavoitteena on kehittää yrityksen innovaatiokapasiteettia sekä linjata projekti osaksi kehitystyön kautta tunnistettua yrityksen kehitysstrategiaa.
Fotoniikasta viestiminen ei ole mikään helppo juttu.
Fotoniikan syyspäivä päätettiin mediapaneeliin, jossa Suomen median kärkitoimijat antoivat näkemyksensä fotoniikan uutisoinnin kynnyksen ylittämiseen sekä miten aiheesta tulisi ylipäänsä viestiä. Paikalla olivat Helsingin Sanomien tiedetoimituksen esimies ja Tiede-lehden päätoimittaja Jukka Ruukki, YLE tiedeohjelmien vastaava tuottaja Susa Hölttä, YLE Prisma-ohjelman tuottaja Tiina Torikka sekä Tekniikka&Talous lehden päätoimittaja Jyrki Alkio.
Keskustelun alkuun viesti oli varsin selvä, fotoniikka on terminä epämääräinen ja vaikeasti ymmärrettävä käsite. Tekniikka&Talouden, Helsingin Sanomien ja YLE Prisman puolella tehdyn epävirallisen gallupin mukaan kovinkaan moni toimituksessa ei tiennyt mistä fotoniikassa on oikeastaan kysymys. Mikäli median ammattilaisen näkökulmasta fotoniikan termi on epämääräinen, täytyy sen olla myös vaikeaselkoinen tavalliselle uutisia lukevalle kansalaiselle. Kuten paneelissa kävi selväksi, valohiukkasia on havaittavissa tunnelin päässä. Aiheena fotoniikassa on paljon potentiaalia ja ala on merkittävä. Haasteena aiheesta uutisoidessa on osata laittaa aiheet uutisena kiinnostavampaan ja ihmisen arkea kohtaavampaan muotoon.
Ensimmäisenä panelistit tyrmäsivät kaikille yhteisesti suunnatut, sähköpostilla pommitetut geneeriset tiedotteet, joissa sisältöä eikä kohderyhmää ole mietitty. Jokaista mediaa ja toimittajaa tulisi lähestyä jutulla, joka on räätälöity heidän kohderyhmäänsä ajatellen. Yleisesti voidaan sanoa, että uutisoinneissa tulisi pystyä liittämään uutinen tai aihe ihmisten arkeen ja elämään liittyvänä teknologisena ratkaisuna. Teknologinen ratkaisu ja sen vaikutus voi olla keskiössä ja fotoniikka enemmän taustalla olevana lausekkeena, jolloin se tulee asiayhteydessä esille mutta ei pomppaa uutisen pääotsikossa lukijan silmille.
Mielenkiintoisena seikkana selvisi, että monet toimittajat etsivät uutisaiheita Facebookin sekä Twitterin kautta. Fotoniikan alan toimijat käyttävät LinkedIniä erilaisten teknologiaan liittyvien julkaisujen jakamiseen mutta Facebook mielletään enemmän vapaa-ajan sovelluksena. Keskustelussa kävi kuitenkin ilmi, että median toimijat mieltävät LinkedIn palvelun lähinnä kuvalliseen yhteystietoluetteloon, josta tarkastetaan jonkin tietyn kontaktin tietoja. Fotoniikan ja median välillä vallitsee näin ollen tiedostamaton viestintäkanavien kuilu. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että fotoniikka-ala laskeutuu osaksi sosiaalista mediaa, kehittää kerrontaansa lähemmäksi arkea ja ihmistä sekä jakaa aktiivisesti tuotoksia, uutisia sekä kevyitä juttuja aiheesta. Photonics Finland on perustanut Facebookiin oman sivunsa ja kutsuu kaikkia fotoniikasta kiinnostuneita jakamaan sivuille uutisia ja aiheita sekä herättämään keskustelua.
Facebook: https://www.facebook.com/PhotonicsFinland/ Twitter: @Pho_Fin
LinkedIn: https://www.linkedin.com/groups/4344988
Tuukka Pakarinen
Photonics Finland
[:]