Maailma on muuttunut viimeisten vuosien aikana sellaista vauhtia, että heikompaa hirvittää. Globaalista pandemiasta on siirrytty epävarmuuden aikakauteen, jota ravistelevat muuttuva ilmasto, vallanhimoiset diktatuurit sekä globaalisti heittelevä talous. Luvataanpa Suomeen jopa syöpätsunamia suurten ikäluokkien vanhetessa ja hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ovat vaakalaudalla syntyvyyden jatkaessa edelleen heikkenevää trendiään.
Tästä huolimatta maailma muuttuu päivä päivältä paremmaksi ja useiden edessä olevien haasteiden ratkaisijaksi nousee fotoniikka; oli kyse sitten kansallisesta puolustuksesta ja turvallisuudesta, uusiutuvasta energiasta, kestävästä kehityksestä tai paremmasta terveydenhuollosta mukaan lukien uudet ja tehokkaammat keinot syöpien hoitamiseksi. Syntyvyyden kasvuun fotoniikka tarjoaa jatkuvasti parempia kuvantamisratkaisuja, joiden avulla kohdussa kehittyvän sikiön hyvinvoinnin seuraaminen sekä kartoitus ovat entistä tarkempaa ja parempaa.
Arkipäivän uutiset ovat jo täynnä fotoniikkaa; avaruudessa leijuu mikrosatelliitteja, supernopea valokuitu ulottuu kaikkialle, aurinkopaneelit valtaavat teollisuushallien katot sekä laidunmaat, mahdollistaen myös vihreän vedyn tuotannon, lentäjät harjoittelevat virtuaalilasien avulla, modernit hävittäjät ja tankit ovat kuorensa alla pelkkää fotoniikkaa, uudet puhelimet ja muukin uusi teknologia – täyttä fotoniikkaa. Lähitulevaisuuden ihmeet, eli kvanttitietokoneet tarvitsevat myös fotoniikkaa toimiakseen kunnolla. Mikroelektroniikka on myös suurilta osin täyttä fotoniikkaa.
Fotoniikan ympärillä kuhisee valtaisa eri teknologioiden termiviidakko mutta se on täysin normaalia, koska fotoniikka on jo lähes kaikessa mukana. Kysymys kuuluu, että kuinka saisimme myös itse kattotermin esiin ja miksi pitäisi?
Miksi fotoniikka-sana tulisi mainita
Mahdollistavana teknologiana fotoniikka kärsii sovellusten sisään leivotusta asemastaan ja siksi on tärkeää, että päätöksentekijät, rahoittajat, sekä media ymmärtävät kuinka laajasta kokonaisuudesta on lopulta kysymys. Alan yritysten kannalta tärkeimpiä perusteluita fotoniikka-sanan esille nostamiseksi ovat päätöksenteon sekä rahoituksen parempi ohjautuminen; Mitä laajemmin fotoniikka ja sen alle menevät teknologiat nousevat esille, sitä helpommin ne voidaan mieltää yhdeksi isoksi ja erittäin tärkeäksi kokonaisuudeksi, jolla on maailmanlaajuiset vaikutukset. Fotoniikka-sanana ei myöskään sulje pois siihen liittyvien teknologioiden esilletuontia.
Suomi on jo nyt kansainvälisesti arvostettu fotoniikan osaamisen kärkimaa, jonka etuja ovat tiivis tutkimuksen ja yritystoiminnan verkosto sekä yhteistyö. Tulevaisuudessa pelkän tuotekehityslaboratorion ja startup-hautomon lisäksi Suomi voisi olla myös fotoniikan teollisen tuotannon ykkönen sekä houkutteleva kohde useiden suuryritysten sijoittumiselle. Tämä visio ei ole tuulesta (vaan valosta) temmattu mutta sen lunastamiseksi tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteistyötä.
Photonics Finland on sitkeydestään huolimatta juuri niin vahva kuin sen jäsenistä muodostuva yhteisö, jossa jokainen yritys- ja organisaatio voivat tehdä oman osansa fotoniikan esilletuomiseksi tuottamansa teknologian tai tutkimuksen näkökulmasta. Toiveena on, että fotoniikka-sanana tulee mainituksi itse ydinteknologian ohessa; somessa, mediassa, tiedotteessa, verkkosivuilla tai muussa vastaavassa yhteydessä.
Samaa henkeä puhkuu Photonics Finlandin päivittynyt hallitus, jonka jokainen jäsen edustaa Suomen fotoniikan kärkeä. Tuorein hallituksen jäsen Tapio Kallonen, hyperspektrikameroita valmistavasta Specim, Spectral Imaging Oy Ltd yrityksestä, uskoo vahvaan kasvuun fotoniikan alalla. ”Meillä on Suomessa erinomaista osaamista ja aitoa kilpailuetua fotoniikan tutkimuksessa ja sen hyödyntämisessä eri sovelluksissa. Meidän koko fotoniikan yhteisön tulee varmistaa, että luomme myös jatkossa kilpailuetua Suomeen erityisesti uusien innovaatioiden kautta”, sanoo toimitusjohtaja Kallonen.
Fotoniikka-kasvatuksen tulee lähtee ruohonjuuritasolta; Tieteellinen neuvottelukunta sai uudeksi puheenjohtajakseen professori Jyrki Saarisen, Itä-Suomen yliopistosta. Tähän saakka neuvottelukunnan tehtävänä on ollut vuoden väitöskirjapalkinnon valitseminen sekä Photonics Finlandin päätapahtuman Optiikan ja fotoniikan päivien (OPD) ohjelmatoimikuntaan osallistuminen. Nyt Saarisen johdolla toimintaa lähdetään kehittämään eteenpäin mm. lisäämällä korkeakoulujen yhteistyötä Photonics Finlandin kanssa, tiivistämällä neuvottelukunnan ja hallituksen yhteistyötä sekä ottamalla myös fotoniikan koulutus kaikilla opintoasteilla mukaan ohjelmaan.
Photonics Finlandin hallitus
- Puheenjohtaja Kim Grundström, Kimmy Photonics
- Varapuheenjohtaja Heidi Piili, Turun yliopisto
Hallituksen jäsenet ja varajäsenet
- Birgit Päivänranta, Microsoft, Espoo
- Jussi Rahomäki, Canatu, Espoo
- Timo Vuorenpää, Peak PC, Jyväskylä
- Samuli Siitonen, Nanocomp, Joensuu
- Niklas Saxen, Edmund Optics, Helsinki
- Jouko Korppi-Tommola, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä
- Polina Kuzhir, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu
- Antti Isomäki, Helsingin yliopisto, Helsinki
- Juha Toivonen, Tampereen yliopisto, Tampere
- Göery Genty, Tampereen yliopisto, Tampere
- Sanna Aikio, VTT, Oulu
- Harri Lipsanen, Aalto-yliopisto, Espoo
- Tapio Kallonen, Specim Spectral Imaging
- Ana Gebejes, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu
Photonics Finland hallitukseen uusina jäseninä nousivat Tapio Kallonen, Specim Spectral Imaging, ja varalle Ana Gebejes, Itä-Suomen yliopistosta. Photonics Finland hallituksen kokoonpano pysyi muilta osin ennallaan.
Mitä on fotoniikka
Fotoniikka on valon tiedettä ja teknologiaa, jonka mahdollisuudet ovat rajattomat. Fotoniikan ansiosta valaisemme nyt hehkulampun sijaan led-valoilla, nopeat tietoliikenneyhteydet ovat yhä useamman saatavilla valokuidun tai 5g:n myötä, älypuhelimet, pädit, tietokoneet ja näytöt ovat yhä ohuempia, kamerat parempia, pystymme keräämään auringon energiaa aurinkopaneeleiden avulla sekä virtuaalitodellisuuden ratkaisut lähestyvät jo arkeamme. Matkapuhelimen arvosta jopa 50% on fotoniikkaa, johon perustuvia komponentteja ovat mm. kamera ja näyttö.
Tästä kaikesta huolimatta vasta murto-osa Fotoniikan tarjoamasta potentiaalista on käytössämme. Fotoniikalla on merkittävä rooli maailmaa ravistelevien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen sekä kestävän kehityksen kannalta tärkeiden ratkaisujen tarjoamisessa mutta myös teollisuuden, ruuantuotannon, liikkumisen, kommunikoinnin, terveydenhuollon tai energiatuotannon uudistamisessa.
Photonics Finland
Teollisuusvetoinen innovaatioekosysteemi, joka kokoaa Suomen fotoniikankoulutuksen, tutkimuksen, tuotekehityksen, teollisuuden, loppukäyttäjät ja palvelut yhteen. Photonics Finland edustaa Suomen fotoniikka-alan yrityksiä ja toimijoita edistäen alan kehitystä sekä näkyvyyttä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Lisätietoa: www.photonics.fi.
Lisätietoja antaa
Photonics Finland toiminnanjohtaja
Juha Purmonen
juha.purmonen@photonics.fi
+358 50 354 3832