Uunituore selvitys povaa Suomen fotoniikalle valoisaa tulevaisuutta

 

Uunituore selvitys povaa Suomen fotoniikalle valoisaa tulevaisuutta

Suomen eduskunnan tulevaisuusvaliokunta julkisti Tulevaisuuspäivän tilaisuudessa selvityksen fotoniikan vaikuttavuudesta ja alan kasvunäkymistä. Fotoniikasta valoa Suomen hyvinvointiin -selvityksen on kirjoittanut yli kolmekymmentä oman alansa huippuasiantuntijaa.

Selvitys pohjaa Risto Linturin ja Osmo Kuusin Tulevaisuusvaliokunnalle aiemmin tekemään Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018 – 2037 selvitykseen, jossa fotoniikka nousi merkittävästi esille. Nyt julkaistu selvitys avaa fotoniikan merkityksen Suomelle tärkeillä sektoreilla biotalouden, metsäkoneiden, ruokateollisuuden, cleantechin, digitalisaation, hyvinvoinnin ja terveyden, kiertotalouden, opetuksen, matkailun, kaivosteollisuuden, virtuaali- ja lisätyn todellisuuden, energian sekä turvallisuuden aloilla.

Kansallisesti ainutkertaisen ja merkittävän selvityksen fokus on selkeä. Suomessa fotoniikan ala kasvaa 20% vuosittain ja luo runsaasti uusia työpaikkoja alalle sekä sen eri koulutusasteille. Tällä hetkellä työvoiman tarve on jo nelinkertainen nykytilaan verrattuna ja osaavien tekijöiden kysyntä on suurta koko Euroopassa. Täydennys- ja muuntokoulutus voisivat olla ensisijainen ratkaisu tilanteen paikkaamiseen Suomessa.

 

Toimenpiteet kehityksen keskiössä

Tulevaisuuspäivän puheessaan Photonics Finlandin toiminnanjohtaja Juha Purmonen korosti, että Suomen fotoniikan koulutukseen tulisi ohjata rahoitusta ja resursseja. Tarve kohdistuu erityisesti ammattikoulu- ja AMK-tasoille. Purmonen kritisoi yliopistojen lukukausimaksuja, jotka osaltaan heikentävät suomalaisen fotoniikan koulutuksen houkuttelevuutta ulkomaalaisten keskuudessa. Esimerkiksi Saksassa fotoniikka-alan koulutus on ilmaista.

Tarve on myös kansallisille fotoniikan tutkimus- ja tuotekehitysohjelmille takaamaan alalle pitkäjänteistä tukea ja jatkuvuutta sekä houkuttelemaan kansainvälistä rahoitusta. Tällä hetkellä tärkeänä avaajana toimii Suomen Akatemian myöntämä Fotoniikan tutkimuksen ja innovaatioiden lippulaivaohjelma.

Purmonen peräänkuuluttaa tutkimus- ja kehitysrahoitusta fotoniikan alalle sekä suosittelee kansallisen fotoniikan infra-rekisterin perustamista, joka helpottaisi laitteiden yhteiskäyttöä sekä lisäisi yhteistyötä.

[divider height=”30″ line=”1″]

Fotoniikasta Valoa Suomen Hyvinvointiin -julkaisu
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_5+2018.pdf

Tulevaisuuspäivän videotallenne
https://www.eduskunta.fi/_layouts/15/Arkena.Edk.SaliVideo/index.html#clip_id=93696D64&position=0&tab=ConferenceCurrent

Juha Purmonen ja Jyrki Saarinen, Photonics Finland https://www.parliament.fi/FI/lakiensaataminen/valiokunnat/tulevaisuusvaliokunta/Documents/O_20_2015vp_Teknologian_Tulevaisuusp%C3%A4iv%C3%A4_Purmonen_Juha_ja_Saarinen_Jyrki.pdf

Markku Mäntylä, Valmet https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valiokunnat/tulevaisuusvaliokunta/Documents/O_20_2015vp_Teknologian_Tulevaisuusp%C3%A4iv%C3%A4_M%C3%A4ntyl%C3%A4_Valmet%20Automation.pdf

Petteri Uusimaa, Modulight https://www.parliament.fi/FI/lakiensaataminen/valiokunnat/tulevaisuusvaliokunta/Documents/O_20_2015vp_Teknologian_Tulevaisuusp%C3%A4iv%C3%A4_Uusimaa_Petteri.pdf

Tulevaisuuspäivän näytteilleasettajat

Dispelix 
Specim
Spectral Engines
Nanocomp
Varjo Technologies
VTT
UEF / Institute of Photonics

 Fotoniikka-selvityksen Photonics Finlandin puolesta toteuttivat

  1. Timo Aalto, tutkimuspäällikkö, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
  2. Heikki Ailisto, tutkimusprofessori, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
  3. Jarkko Antila, toimitusjohtaja, Spectral Engines Oy
  4. Tero Eklin, laboratoriojohtaja, Suomen Ympäristökeskus
  5. Antti Haapala, yliopistotutkija (puumateriaalitiede), Itä-Suomen yliopisto
  6. Esko Herrala, FM, Specim Oy, Spectral Imaging Oy
  7. Henrik Heräjärvi, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
  8. Timo Hirvi, professori (emeritus), Mittatekniikan keskus
  9. Pekka Hänninen, professori, Turun yliopisto
  10. Kimmo Jokinen, CTO, Optofidelity Oy
  11. Markku Keinänen, professori (biologinen ja biolääketieteellinen spektrikuvantaminen), Itä-Suomen yliopisto
  12. Kari Kola, toimitusjohtaja, Valoparta Oy
  13. Jouko Korppi-Tommola, professori (emeritus), Jyväskylän yliopisto
  14. Matti Kutila, erikoistutkija, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
  15. Reijo Lappalainen, professori (biomateriaalitekniikka), Itä-Suomen yliopisto
  16. Toni Laurila, teknologiajohtaja, Sensmet Oy
  17. Arttu Luukanen, toimitusjohtaja, Asqella Oy
  18. Martti Kauranen, professori (fysiikka), Tampereen teknillinen yliopisto
  19. Elina Oksanen, professori (kasvifysiologia ja bioteknologia), Itä-Suomen yliopisto
  20. Juha Purmonen, toiminnanjohtaja, Photonics Finland
  21. Antti Räisänen, professori, Aalto-yliopisto
  22. Jyrki Saarinen, puheenjohtaja, Photonics Finland; professori (fotoniikan sovellukset ja kau-pallistaminen) ja Fotoniikan instituutin johtaja, Itä-Suomen yliopisto
  23. Eero Salmelin, johtaja, Imaging and Video Technology, Huawei
  24. Antti Salminen, professori (lasertyöstö), Lappeenrannan teknillinen yliopisto
  25. Petri Stenberg, tuotantojohtaja, Dispelix Oy
  26. Timo Tokola, professori (metsätietojärjestelmät), Itä-Suomen yliopisto
  27. Heikki Turtiainen, senior scientist, Vaisala Oyj
  28. Petteri Uusimaa, toimitusjohtaja, Modulight Oy
  29. Pasi Vahimaa, professori, Itä-Suomen yliopisto
  30. Mikko Vastaranta, apulaisprofessori (kaukokartoitus), Itä-Suomen yliopisto
  31. Arto Visala, professori, Aalto-yliopisto

 

Risto Linturi ja Osmo Kuusi, suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_1%2B2018.pdf

Suomen Akatemia, Lippulaivaohjelma, PREIN – Fotoniikan tutkimuksen ja innovaatioiden lippulaiva

Valoon perustuvat teknologiat, fotoniikka, ja niiden sovellukset ovat keskeisessä roolissa lähes kaikilla elämänaloilla. Fotoniikkaa hyödynnetään nykyisin tietoliikenteessä, biolääketieteessä, energia- ja ympäristötekniikassa, valmistustekniikassa ja kuluttajatuotteissa.

PREIN-lippulaiva yhdistää suomalaisen fotoniikka-alan arvoketjun eturivin osaamisen ja toimijat alan tutkimuksen vahvistamiseksi ja läpimurtoteknologioiden kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi. Lippulaivan monipuolinen yhteistyöverkosto mahdollistaa tutkimustulosten siirtämisen sujuvasti eteenpäin innovatiivisten tuotteiden luomiseksi.

Taustaorganisaatiot: Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Aalto-yliopisto ja VTT
Lisätietoja https://www.aka.fi/fi/tiedepoliittinen-toiminta/lippulaivaohjelma/

[divider height=”30″ line=”1″]

Tietoa fotoniikasta

Fotoniikka, eli valotiede on yhä merkittävämpi ja vauhdilla kasvava teknologian ala. Fotoniikalla tarkoitetaan valon tuottamista, käsittelyä, ohjaamista tai havaitsemista. Sen sovellukset vaikuttavat kaikkien ihmisten arkipäivään esimerkiksi valaistuksen, näyttöjen, tiedonsiirron ja terveydenhuollon osalta.

Teollisuudessa esimerkiksi hitsausrobotti käyttää laser-sädettä hitsatessaan ja hyödyntää erilaisia valolle herkkiä sensoreita operoidessaan. Teollisuuden toimijoista vaikkapa Valmetin tuotannossa fotoniikan merkitys on yli 70% mittaustekniikkaan ja kuvaan perustuvissa sovelluksissa.

Fotoniikka on tämän päivän viimeisimmän kehityksen mahdollistava avainteknologia. Parhaillaan yhä tehokkaammat aurinkokennot käyttävät valonsäteistä saatavan energian sähköntuotantoon ja virtuaali- sekä lisätyn todellisuuden sovellukset pohjautuvat myös fotoniikkaan. Tällä tahdilla fotoniikka on Suomen tulevaisuuden ja kehityksen veturi.

 

Scroll to top